Trahteerin ulkosauna alue on varsin laaja kokonaisuus, pellon reunalla, jonne kuuluvat: Savusauna: Savusauna on perinteinen sisältä lämmitettävä pieni mittakaavainen sauna. Saunomaan mahtuu kerralla noin 10 henkeä ja kiukaasta riittää löylyjä 2-4 tunnin saunomiseen. Aitokiuassauna: Aitokiuas-sauna on yksi suomen suurimpia. Saunaan mahtuu kerralla 30 henkeä ja saunoa voi pitkään. Sauna on suunniteltu erityisesti seurustelusaunaksi, löylykilpailut pidetään sitten jossain muualla. Vesialtaat: Sauna alueella on 10 hengen lämminvesiallas - varipata- eli palju. Merialumiinista tehtynä se on helppo pitää puhtaana ja sinne on miellyttävää istahtaa. Aivan erikoinen luksusavanto, eli kylymäkaivo, on rakennettu erityisesti Ilmajoen alajoelle tyypilliseen ylöspäin leviävään heinälatoon. Kraana kylmään avantoon pulahtaa helposti avantouintiin tottunut, mutta myös muut kun vähän usuttaa ja tohdittaa. Moni on löytänyt kylmän tuoman hyvän tunteen tästä altaasta.Sauna-alueelle siirrytään pukuhuoneista joiden yhteydessä on erilliset pesutilat miehille ja naisille.

Vilja-aitasta on tehty makuutilat, erityisesti tutun ryhmän, yhden yön majoitusta ajatellen. Päädyissä on ylhäällä ja alhaalla kolmen hengen huoneet, joita yhdistää avorappunen. Keskiaitassa on kaksi kahden hengen erillistä huonetta ja yksi kuuden hengen ”väentupa”. Toisen pään yläkerta toimii myös hääkammarina jossa parisängyn lisäksi on vanha ”sivusta vedettävä” sänky , jota nimitämme anopin kyttäyslooraksi. Lisäksi majoitustilaa on Puorin yläkerrassa ( 4 sänkyä).  Näin voimme majoittaa kerralla 25 henkeä. Saunaryhmä voi näin yöpyä saunomisen päälle, tai häävieraista pitkämatkaisimmat saavat yösijan.   Huoneissa on hyvä sänky ja potta. Peseytymistilat löytyvät miesten ja naisten pukuhuoneista ja muut palvelut Hyysistä.

Yhtenä kokoustilana toimii entinen pihatupa, jossa työväki ja sodan jälkeen karjalaiset asustivat. Tänne mahtuu luentoasentoon 20-24 kuulijaa ja U kirjaimen muotoiseen kongressipöytään 16 henkeä. Kaikki tarvittavat kokousvälineet ovat vakiovarusteena mm. langaton verkko. Poikkeuksellisen tunnelman takaa ja tupamaista lämpöä tuova varaava takka ja 3500 kirjan laaja kirjakokoelma, joka on kokousvieraiden selailtavissa.

Kesäisin häiden ja muiden suurtapahtumien yhtenä ruokailutilana toimii Keskiliiveri, joka on terassin välittömässä läheisyydessä.

Ruokailutilaa on 64 hengelle. Lisäksi tilasta saa pienimuotoisen tanssiladon, jossa pienemmille ryhmille saadaan viihtyisä ja intiimi loppuillan kokoontumispaikka.

Kuumana kesäpäivänä Keskiliiveri on ihanan viileä ruokailu paikka, ja vieressä oleva katos on hyvä vaihtoehto, josta alakuva.

Terassi on kesäaikaan oivallinen ruokailu ja kahvipaikka. Säiden oikutellessa tilaisuus on kätevä siirtää Keskiliiveriin tai Pihatupaan. Katos suojaa ihanasti niin sateelta kuin polttavalta auringoltakin. Pihan näkymä ja aito maalaistunnelma tulee täällä parhaiten esille. Vieraiden ehdoton suosikkipaikka.  Terassiin liittyy läheisesti Tryskööpilttuu, jossa tanssitaan häät ja josta haetaan häätrahteeraus ja leikataan hääkakku, tai esitetään muita tärkeitä ohjelma osuuksia erilaisissa juhlissa. Häissä tai suuremmissa muissa juhlissa katoksen alle ja tryskööpilttuuseen, siis lähes samaan tilaan, aivan noutopöydän viereen saamme katetuksi 80-140 ruokailupaikkaa. Alueella on hyvä äänentoisto, langattomat mikit ja tarvittaessa langaton nettiyhteys ja mahdollisuus esittää dia esityksiä (PowerPoint esityksiä) tryskööpilttuun puolella. Häiden muistelu osuuksia tai yritysten esittely ohjelmia vaikka suoraan netistä! Nämä ohjelmat voidaan esittää myös Museossa.

Jos ei mitään muuta jää Trahteerista mieleen niin Hyysit. Usein kuultu sanonta on: käviksä kuulee niiren hyysis!!!

Taidenäyttelyn ja tinkimättömän puhtauden lisäksi tapaat sieltä eri vuosikymmenten esineistöä ja kuvia ja löydät kaiken tarvitsemasi pikkuesineistön, tulitpa sitten saunasta tai muuten vain kohentaudut illan rientoihin. Tämä kaikki Olavi Virran, Lauri Tähkän ja muiden tähtien tahdittamana.

Lisäksi talon takana on häissä usein kaivattu perinteinen miesten ulkohyysi "kusi"rännillä. Erityisesti sijainti on suunniteltu miesten sosiaalisia tilanteita silmällä pitäen. Sinne matkalla näet maalaisidyllin parhaimmillaan: Hyysi, maitolaituri, halkopino ja koirankoppi. Mikäs siellä halkopinossa kimmeltää ilta-aruringon paisteessa? Jo alkaa suu napsaa.... Kun menet hyysi käytävälle huomaat oven suussa lapun: Nyt soitetaan... ja alla CD kotelojen kannet niistä artisteista, jotka ovat juuri Sinun vessakäyntiäsi keventämässä. Vieressä on keltainen nappula. Paina sitä kahdella sormella kolme sekunttia ja mene sitten asianomaisen artistin vessaan, niin tunnetilan tunnistin valitsee Sinun tunnetilaasi sopivan kappaleen!

Huomaa, että toinen ovi vasemmalla on hiljainen vessa omia ääniä ja ajatuksia varten, eikä siinä tarvita tunnetilan tunnistinta - se on jo latautuneena koska olet hyysiin menossa.

Ovissa on ohjaavat opasteet: Pukuhuone Miehet ja Pukuhuone Naiset sekaannuksien välttämiseksi. Miesten puolen pukuhuone on kahdessa tasossa. Takkahuone ja suihkut (3 kpl) ovat ensimmäisellä tasolla ja lisää pukuhuonetilaa seuraavalla.  Miesten pukuhuoneessa on myös Trahteerin kuuluisa Kraana. Suora putkiyhteys naapuri tehtaalle. Sieltä pojat laittavat vähän lähdevettä etanolin joukkoon ja pistävät tilauksen mukaista väkevyyttä ja painetta putkeen kun tiedossa on, että kraanalle ollaan menossa.  Kraanalla käynti liittyy aina ulkosaunoille lähtöön – jotta talvellakin tarjetaan saunalle asti ja kesällä kestetään kipristellä avojaloin sepelipihan poikki nurmikolle saakka.  Naisten pukuhuone on kylpylään mennessä ja välittömästi sen takana ovat omat suihkut 3 kpl.  Miesten- ja naisten pukuhuoneiden takana on varsinainen kylpylä osuus. Miesten puolelta päästään ensin viihdesaunaan ja naisten suihkuista mennään allasosastolle. Niin ulkosaunoissa kuin kylpylässäkin kaikki käyttävät Trahteerin saunatrikoita, jolloin säädyllinen sekasaunominen on mahdollista ja se on paljon hauskempaa kuin miesten ja naisten erilliset saunavuorot. Tilaisuus luontuu sujuvasti ja aikaa säästyy kun ei tarvitse odotella omaa vuoroa. Olemme myös huomanneet, että sauna jutut ovat paljon monipuolisemmat ja hauskemmat – tiedä sitten mistäkö se johtuu?  Näitä tiloja käyttävät myös yöpyjät aamu- ja iltatoimiinsa hyysi tarjonnan lisäksi.

Täällä tuoksuu historia ja esillä on esineistöä vuosikymmenten takaa. Puori toimii aputilana ja lähinnä häälahjojen hämmästelytilana.

Yläkerrassa on majoitustilaa joka toimii myös lepohuoneena, jos meno Trahteerissa rupeaa jotakin huimaamaan.

Puorissa, alakerrassa on aikaisemmin säilytetty talon suolalihat, suolakalat ja jauhot. Avain on ollut vain talon emännällä. Nyt alakerrasta menee rappuset yläkertaa, mutta kulku aikaisemmin on ollut muualta.

Yläkerrassa on säilynyt, lähes sellaisenaan, yksi talon kolmesta lutista, jotka ovat olleet renkien kesämajoitustiloja.

Museotila on rakennettu vanhan navetan paikalle ulospäin aivan saman näköiseksi kuin paikalla ennen sijainnut 35 lehmän navetta oli. Museo voidaan muuttaa nopeasti kokoustilaksi jonne mahtuu 45 henkeä hyvin istumaan pöytien ääreen ja tuoleille tilaan mahtuu n. 70 henkeä kuuntelemaan vaikka musiikki esityksiä. Vapaana tilana museoon mahtuu 100 henkeä  ”kokkareille.” Museo tilassa on henkeen sopiva kahvio, josta kesäisin kahviopalveluita ja muissa tilaisuuksissa sieltä käsin hoidetaan tilan tarjoilut tilauksen mukaan.  Museossa on runsaasti luonnonvaloa, hyvä akustiikka ja ilmanvaihto, äänentoisto laitteet sekä kokoustekniikka.  Vaikka kokouksen tai muun tilaisuuden vuoksi museon tarinaa kertovat taulut siirretään syrjään, jää museon esineistöä ja dokumentteja näkyviin lisäämään kokoustilan tunnelmaa ja viihtyvyyttä.

Taloon renkitupa on nähnyt paljon työtä ja väsymystä, mutta antanut myös levon ja ravinnon työn raskaan raatajille yli 150 vuoden ajan. Nyt tupa toimii keskipisteenä talviajan toiminnalle. Erillis pöydissä tupaan mahtuu ruokailemaan n. 35 henkeä ja T-muotoiseen pöytään n.18 henkeä. Aikaisempina aikoina kun talossa oli paljon omaa väkeä ja palkollisia ruokailivat rengit tuvassa, piiat keittiössä ja talon väki ruokasalissa. Varsinainen sali oli sitten omistettu vain vieraiden Trahteeramiseen. Rengit myös nukkuivat tuvassa talviaikaan, Kahdessa "korkoos" sängyssä kaksi ala- ja kaksi yläpetillä päät eri suuntiin. Tuvassa nukkuin siis 8 hlö. Tuvan massiivinen takka oli lämmityksen lähde mutta myös ruokaa siinä valmistettiin. Puurot ja keitot valmistuivat siinä pitkin päivää. Talli rengille oli laitettava ensimmäinen ateria jo ennen kuutta ja siitä sitten ruoka-aikoja oli 5-6 vuoden ajoista ja työkiireistä johtuen. Illalla nukkumaan mennessä etenkin yläsängyissä oli lämmintä kun takkaa oli poltettu koko päivän, mutta aamulla oli jo laskiämpäri jäässä tuvan lattialla.

On talon sydän ja Piikojen ja Emännän valtakuntaa, jonne vieraat kuin arkaillen astuvat ruuan tuoksun perässä. Täältä noutopöydästä haetaan Erikooset ja Hyvät ruuat, mutta vasta sen jälkeen kun emäntä on kertonut ruuan tarinan. Toinen keittiö on vaatimukset täyttävä laitoskeittiö ja toinen tarjoilukeittiö, jonka tunnelma on palautettu sellaiseksi kuin se aikoinaan on ollut. Ruokaa ottaessaan vieras voi ihailla isännän isoisän äidin isän Salomon Könnin tekemää kelloa 1820 luvulta.

Täällä ennen vanhaan talon isäntäväki ruokaili. Yhdessä tuvan kanssa näissä tiloissa mahtuu talviaikaan ruokailemaan sopivasti linja-autolastillinen vieraita.

Ruokasalissa aikaa mittaa ainoana suomessa 1804 kelloseppä Wassbergin Eskilstunassa tekemä kello edelleen aivan alkuperäisenä koneistoltaan. Toinen kelloista muistuttaa siinä kuinka arvokkaita olivat Könnin kellot. Niitä jopa väärennettiin! Kellossa on olematoon Mora kellon koneisto, kaappi on tosin arvokas ja jostain 1800 luvun puolivälistä, mutta vasta koneisto tekee siitä Könnilääsen.

Ruokasalissa on myös Juho Kuhnan ensimmäisen puolison Pirilästä saama myötäjäiskaappi, joka on kauniisti entisöity. Kaapeissa on myös paljon talon vanhaa astiastoa.

Seinällä on nähtävissä pohjanmaan suuren taiteilijan Eero Nelimarkan taulu vuodelta 1935.

Arvokkaimmat tilaisuudet pidetään tietenkin Salissa. Täällä kahvi ja prikalta tarjotut seitsemän sortin pikkuleivät maistuvat joltain!

Seinissä soivat Kuulan ja Rautavaaran sävelet, ovathan he molemmat soittaneet täällä yhdessä Juho Kuhnan kanssa.

Kalustuksesta osa on talon vanhinta esineistöä. Niillä kaikilla on monia tarinoita kerrottavaksi juuri Sinulle. Aivan erityinen tarina liittyy peili edessä olevaan Könnin kelloseppä suvun pöytäkelloon, jonka ovat tehneet kaksi Jaakko Ala-Könniä, isä ja poika.

Kesäisin saunojat vaeltavat 235 askelta poikki ohrapellon Kyrönjokeen uimaan. Jyrkän rannan tekee jännittäväksi yli satavuotias ikimetsä. Monien mielestä varsinkin auringon laskun aikaan juuri tämä matka uimaan ja paluu lämpimään saunaan on sellainen, jota muistelee mielellään.